icon Tutkimustoiminta

Tutkimustoiminta BRAVEROBO -sädehoitotutkimuksella

iconMatala-annosnopeuksinen brakyterapia verrattuna hypofraktioituun tarkkuussädehoitoon matalan ja kohtalaisen uusimisriskin eturauhassyöpäpotilailla (BRAVEROBO)

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpäsairaus. Varhentuneen diagnostiikan sekä hoitojen ja hoitotekniikoiden kehittymisen myötä eturauhassyöpäpotilaan odotettavissa oleva elinikä on noussut ja suurin osa potilaista ei kuole tautiinsa. Eturauhassyövän vallitsevuus on noussut vuosi vuodelta ja tällä hetkellä Suomessa elää liki 50 000 eturauhassyöpää sairastavaa tai sairastanutta miestä. Matalan ja kohtalaisen uusimisriskin potilaita voidaan hoitaa monin eri keinoin: hoitosuositusten mukaisia hoitovaihtoehtoja ovat odottava tai aktiivinen seuranta, radikaalileikkaus tai sädehoito joko kudoksensisäisesti tai kehon ulkoisesti. Hoitotavasta riippumatta hoitotulokset ovat erinomaiset ja potilaiden ennuste on hyvä. Sen sijaan haittavaikutusprofiileissa nähdään eroja.

Vuodesta 1999 alkaen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) yksi matalan ja kohtalaisen uusimisriskin eturauhassyövän hoitomuodoista on ollut kudoksen sisäinen matala-annosnopeuksinen sädehoito (LDR-brakyterapia). KYS aloitti LDR-brakyterapian ensimmäisenä keskuksena Suomessa ja tähän mennessä hoidon on KYS:ssa saanut liki 850 miestä. Huhtikuussa 2012 KYS:ssa otettiin käyttöön Pohjoismaiden ensimmäinen robottisädehoitolaite CyberKnife®. Sen avulla eturauhassyövän ulkoinen sädehoito voidaan toteuttaa selvästi aiempaa vähemmin hoitokerroin ja lyhyemmässä ajassa, kuin perinteisellä lineaarikiihdyttimellä.

Tammikuussa 2013 alkanut prospektiivinen, sokkoutettu, kliininen sädehoitotutkimus BRAVEROBO vertailee matala-annosnopeuksista brakyterapiaa ja robottisädehoitolaitteella toteutettua ulkoista sädehoitoa. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena ovat eri hoitomuodoista aiheutuvat akuutit ja pitkäaikaiset haittavaikutukset. Tutkimukseen otetaan potilaita Kuopion yliopistosairaalan alueelta sekä lähetteellä muista ERVA-alueen sairaaloista. Randomointi jatkuu vuoden 2015 loppuun ja tutkimuksen puitteissa potilaita seurataan kolmen vuoden ajan hoidon jälkeen.